Asiakkaat kysyvät vaikeita vastuullisuuskysymyksiä. Arvoketju on pitkä ja faktatiedot ovat hukassa. Mitä ihmettä yritysvastuusta pitäisi kertoa ulos ja sisälle? Kuulostaako tutulta? Ette suinkaan ole yksin. 

Mikä ihmeen vastuullisuusvaluma?

Isommat yritykset ovat jo jonkin aikaa tehneet vastuullisuusraportointia lain sitä heiltä vaatiessa, mutta ajan kuluessa raportointi koskee koko ajan pienempiä (tosin vielä suuria) yrityksiä. Pk-yritykset sen sijaan ovat huokaisseet helpotuksesta, sillä raportointivelvollisuus ei ainakaan vielä koske heitä. Ja tosiaan, laki ei sitä vaadi, mutta silti painetta datan keräämiseen ja faktojen selvittämiseen on olemassa. Puhutaan niin sanotusta vastuullisuusvalumasta, jossa arvoketjussa mukana olevien isojen yritysten raportointivelvollisuus aiheuttaa tietopyyntöjä ja vastuullisuusvaateita myös pienemmille yrityksille. Mitä siis tehdä, jos edustaa pk-yritystä?

Raportointiprosessi avuksi koko organisaatiolle

Kun tietopyyntöjä, vaateita, sopimuksen kohtia ynnä muita alkaa valua pk-yrityksen työpöydälle, on korkea aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja selvittää, missä meidän yrityksemme oikeastaan menee vastuullisuuden näkökulmasta. Usein isommat yritykset myös haluavat kuulla, mihin suuntaan ollaan menossa eli nykytilan lisäksi on syytä kartoittaa myös tavoitteet ja tahtotila. 

Tässä isona apuna onkin se kaikkien kammoama raportointi. Raportointiprosessi kun pakottaa meidät hahmottamaan millaisia vastuullisuustekoja meillä on jo olemassa ja miten niitä mitataan, myös sen, mitä mahdollisuuksia ja riskejä tulevaisuus tuo tullessaan. Kun nykytila ja tulevaisuus on selvillä, vastuullisuustyö ja siitä viestiminen onkin yhtäkkiä systemaattista ja järkeenkäypää. 

Mitä hyötyä raportoinnista sitten on?

Raportoinnin aloittaminen tuntuu aivan varmasti työläältä ja turhauttavalta. Mistä ihmeestä saadaan ne kaikki datat ja faktat? Entä kuka muodostaa sen itse raportin? Ensimmäinen kierros onkin se työläin vaihe. Kun sitten päästään vauhtiin ja luodaan asialle hyvä prosessi, toistaminen ei olekaan enää niin haasteellista. Tämän lohduttavan tiedon lisäksi on myös hyvä ymmärtää, mitä hyötyjä raportointiprosessin läpiviemisestä on. Tässä listattuna niitä tärkeimpiä eri liiketoiminnan näkökulmista:

• Yrityspäättäjät ja kuluttajat odottavat yrityksen toimivan vastuullisesti ja kertovan myös siitä. Jos tätä ei tehdä, saatetaan tippua kokonaan valintaikkunasta eli menettää kilpailukyky.
• Raportointiprosessi auttaa määrittämään yrityksen olennaisimmat, liiketoimintaan liittyvät vastuullisuusasiat. Ei siis enää puhuta lillukanvarsista, vaan niistä aidosti vaikuttavista asioista. 
• Raportointi auttaa miettimään datan keräämisen prosessin ja työkalut. Tämä on joka tapauksessa joskus hoidettava kuntoon, miksi ei siis juuri nyt?
• Tieto löytyy kootusti yhdestä paikasta. Mikä sen mukavampaa kuin päästä tarkistamaan faktat kootusti?
• Raportointi pakottaa vastuullisuustyön johtamisjärjestelmään. Jotta kestävä kehitys ei jäisi irralliseksi sivulauseeksi, se on vietävä strategiaan ja sen toteutukseen järjestelmällisesti. 
• Koko organisaatilla on käytössään yhteinäiset ja todennettavissa olevat viestit. Kenenkään ei tarvitse itse keksiä lennosta hähmäisiä lupauksia, vaan homma on hallussa systemaattisesti. 

Miten sitten käytännössä lähdetään liikkeelle?

Pitääkö raportointi tehdä samanlaisella pieteetillä kuin korporaatioiden käyttämä CSRD vaatii? Onneksi ei, sillä tähän on nimenomaan pk-yrityksille tarkoitettu kevyempi malli olemassa! VSME ESRS (Voluntary ESRS for Non-listed Small- and Medium-sized Enterprises) on pitkän nimensä mukaisesti valmisteilla oleva vapaaehtoinen yritysvastuun raportointistandardi listaamattomille pienille ja keskisuurille yrityksille. Sen tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä raportoimaan kestävyystoimistaan tavalla, joka on sovitettavissa niiden resurssien ja kykyjen mukaan. 

Tästä meillä onkin erillinen artikkeli, joten jos VSME kiinnostaa, niin suuntaa seuraavaksi tänne