Teoista sanoiksi

Tarinoita vastuullisuusteoista ja niiden sanoittamisesta

Pk-yritysten vastuullisuusraportointi eli mikä ihmeen VSME ESRS?

VSME ESRS (Voluntary ESRS for Non-listed Small- and Medium-sized Enterprises) on pitkän nimensä mukaisesti valmisteilla oleva vapaaehtoinen yritysvastuun raportointistandardi listaamattomille pienille ja keskisuurille yrityksille. Sen tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä raportoimaan kestävyystoimistaan tavalla, joka on sovitettavissa niiden resurssien ja kykyjen mukaan. 

Vastuullisuusraportointi on juuri nyt jokaisen yrityksen työpöydällä tavalla tai toisella. Suuret yritykset on jo juridisesti velvoitettu tekemään kattavaa raportointia, ja sitä myöten myös arvoketjussa mukana olevat pienemmät yritykset ovat kohdanneet tai tulevat pian kohtaamaan raportointiin liittyviä paineita, vaikka pakollista se ei niille vielä olekaan. Niinpä EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) tasoittaa tietä pienille ja keskisuurille yrityksille kahdella erillisellä yksinkertaistetulla standardilla. Standardit täydentävät nykyistä eurooppalaisten kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS) viitekehystä, joka on ensisijaisesti räätälöity CSRD:n piiriin kuuluville suuryrityksille. Näillä standardikokonaisuuksilla pyritään vastaamaan pörssilistattujen pk-yritysten ja listaamattomien pk-yritysten raportointitarpeisiin.

Mikä VSME ESRS?

Pörssissä oleville pk-yrityksille (LSME) tarkoitettu ESRS (European Sustainability Rerporting Standard) sisältää näille yrityksille pakolliset tiedonantovaatimukset. Vapaaehtoinen ESRS listaamattomille pk-yrityksille (VSME) tarjoaa kuitenkin kattavan kehyksen näiden yritysten vastuullisuusraportoinnin käytäntöjen parantamiseksi.

EFRAG:n ensisijainen tavoite on tehostaa pk-yritysten kestävän kehityksen raportointia, auttaa hoitamaan kasvavat kestävän kehityksen tietopyynnöt suurilta yrityksiltä pk-yrityksille, keventää taakkaa ja lisätä läpinäkyvyyttä – ottaen kuitenkin samalla  huomioon pienempien yritysten resurssit ja osaamisen.

VSME ESRS ei siis ole pakollinen, mutta se tarjoaa yrityksille selkeän ja helppokäyttöisen tavan ymmärtää oman liiketoiminnan kestävyysvaikutuksia sekä vastata liiketoimintakumppaneiden, rahoittajien ja muiden sidosryhmien pyyntöihin kestävyystiedoista ja -faktoista. Tämän lisäksi yritys saa kuvan siitä, miten ja mistä vastuullisuusteemoista sen kannattaa viestiä. 

Viitekehyksen tavoitteet

  • Siirtymävaiheen hoitaminen systemaattisesti: mahdollisuus pk-yrityksille oppia raportointia ja olla jo nyt mukana matkalla kohti kestävää yritystoimintaa.
  • Pääsy kestävään rahoitukseen: helpotetaan pk-yritysten pääsyä kestäviin rahoituskanaviin samalla kun vähennetään riskiä epäreilusta kilpailusta suurempien pörssiyhtiöiden kanssa.
  • Kustannustehokas siirtymä: estetään pk-yritysten taloudellinen taakka välttämällä niiden kestävään kehitykseen siirtymisen aiheuttamaa kustannusten nousua.
  • Suhteelliset kestävyyskriteerit: varmistetaan, että pk-yritykset täyttävät sidosryhmien edellyttämät oikeasuhteiset kestävyyskriteerit.
  • Valumaefektin lieventäminen: aktiivinen työskentely jo aikaisessa vaiheessa lieventää pakkotilanteessa toimimisesta aiheutuvia haitallisia seurauksia.

Miksi VSME on hyvä ottaa haltuun?

Yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän raportointia tai vähintäänkin dataa ympäristö- ja yhteiskuntavastuustaan. Vaikka CSRD ei vielä velvoittaisikaan, silti lähes jokainen yritys on osa jonkun isomman yrityksen arvo- tai alihankintaketjua. Tämä taas tarkoittaa sitä, että myös pienemmät yritykset ovat jo nyt tietopyyntöjen ja vastuullisuusarviointien kohteena. Ikävimmillään tilanne on se, että jos pk-yritys ei ole edes aloittanut kestävyystyötään ja siitä kertomista, se jää auttamatta valintaikkunan ulkopuolelle kilpailutuksessa. Isommat yritykset eivät yksinkertaisesti voi valita sellaisia yhteistyökumppaneita, joiden vastuullisuusasiat eivät ole hoidossa ja selkeästi viestittyinä. 

On kuitenkin syytä huomata, että vapaaehtoinenkaan raportointi ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla vastuullisuusnäkökulmasta valmista. Yksikään yritys ei ole tässä asiassa maalissa, vaan tärkeintä on tiedostaa oma tilanteensa, asettaa tavoitteita ja kertoa myös keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. Myös matka on viesti!

VSME ESRS vastaa tarpeeseen yksinkertaistaa ja keventää raportointivaatimuksia erityisesti pk-yrityksille, jotka eivät ole pörssilistattuja. Se auttaa yrityksiä ymmärtämään oman tilanteensa, asettamaan ja saavuttamaan kestävyystavoitteita, parantaa niiden pääsyä rahoitusmarkkinoille ja antaa yrityksille mahdollisuuden osoittaa vastuullisuuttaan asiakkaille ja sijoittajille ilman laajoja ja kalliita raportointiprosesseja, joita suuremmat yritykset kohtaavat. 

Miten raportointiviitekehystä hyödynnetään?

VSME ESRS koostuu kolmesta moduulista:

Perusmoduuli: Tämä moduuli sisältää 12 pakollista raportointivaatimusta, jotka kattavat ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun sekä hallinnollisen vastuun. Tämän perusteella raportoidaan esimerkiksi energiankulutuksesta, kasvihuonekaasupäästöistä ja työvoiman turvallisuudesta, ilman olennaisuusanalyysejä.

Narratiivinen moduuli: Tämä moduuli on vapaaehtoinen ja sopii yrityksille, joilla on jo todennettavissa selkeitä vastuullisuustekoja sekä yhteistyökumppaneita, jotka näistä haluavat tietää lisää.  Tämä moduuli vaatii yrityksiä kertomaan kestävyysstrategiastaan ja -tavoitteistaan. Osuus edellyttää olennaisuusanalyysin tekemistä..

Liikekumppanimoduuli: Tämä moduuli sisältää tietoja, joita yritykset voivat tarvita vastatessaan rahoittajien tai liiketoimintakumppaneiden tiedusteluihin esimerkiksi päästövähennystavoitteista ja riskienhallinnasta.​

VSME ESRS on modulaarinen, joten yritykset voivat aloittaa perusmoduulista ja laajentaa raportointiaan liiketoimintansa kehittyessä. Tämä joustava lähestymistapa mahdollistaa kestävän kehityksen raportoinnin pienemmille yrityksille heidän tarpeidensa ja resurssiensa mukaisesti​.

Raportointiprojektin käytännön vaiheet pähkinänkuoressa

  1. Oman tilanteen arviointi: raportoinnin / viitekehyksen hahmottaminen ja moduulien valinta oman liiketoimintastrategian (eli sidosryhmien vaatimusten) mukaisesti
  1. Perusmoduulin tekeminen: oman yrityksen kestävyysvaikutusten listaaminen (myönteiset ja kielteiset) sekä näihin liittyvien datojen keruu. Jos tehdään pelkkä perusmoduuli, edellisten perusteella voidaan muodostaa ensimmäinen raportti.

    Mikäli tehdään myös jompikumpi tai molemmat seuraavista moduuleista:
  2. Sidosryhmien osallistaminen: priorisoidaan vaiheessa 2 listatut vaikutukset sidosryhmien avulla + sidosryhmät saavat ehdottaa uusia vaikutuksia ja lisäksi edellisen perusteella arvioidaan valittuihin olennaisiin vaikutuksiin liittyviä liiketoiminnallisia riskejä ja mahdollisuuksia (= kaksoisolennaisuusanalyysi)
  3. Täydennetään raporttia moduulien vaatimusten mukaiseksi.

HUOM! Oikeaoppinen ja uskottava vastuullisuusraportti tarjoaa tietoa, joka on olennaista, luotettavaa, vertailukelpoista, ymmärrettävää ja todennettavissa. 

HUOM2! On myös hyvä huomata, että kun vastuullisuusraportti tehdään viitekehyksen ja varsinkin olennaisuusanalyysin avulla, vastuullisuusteemoista viestiminen helpottuu huomattavasti.


Monimutkaista? Mahdotonta? Ei suinkaan! Ole rohkeasti yhteydessä, niin laitetaan hihat heilumaan. Susta Partners osaa auttaa. 

Haluatko kuulla lisää? Katso VSME-aiheinen webinaaritallenteemme (Webinaarin nimi: Työkalu pk-yrityksille vastuullisuusviidakkoon)

Lue lisää
tarinoita